Pehr Adrian Gadd

Yhteystiedot

TIETEELLISET KOKEET

Psykologian demonstraatiot

Paluu alkuun
 

Tiedetilan suojelijaksi olemme pyytäneet Pietari (Pehr) Adrian Gaddin. Hän syntyi 1727 ja kuoli unohdettuna 1797 – mutta Gaddin henki elää. Hän valmistui maisteriksi Turussa 1748 ja valittiin  ensimmäisenä kemian professorin virkaan 1761. Toimi myös Turun yliopiston rehtorina. Jari Niemelä on kirjoittanut kirjan ’Vain hyödynkö tähden?’ Gaddin ajasta käyttäen esimerkkinä Gaddin elämäntyötä. 

Miksi Pietarista Tiedetilan suojelija? 

Tiedetila on keskustelufoorumi sekä tieteen historian ja tulevaisuuden haasteiden esittelypaikka. Tiedetilan tarkoituksena on edistää tiedekasvatusta ja tieteen tulosten ymmärtämistä.

 Yliopiston professorina Pehr Adrian ohjasi yli sata väitöskirjaa – siis varsinainen tiedekasvattaja. Hän keskittyi kemiantutkimuksissaan maatalouskemiaan ohjasi väitöskirjoja, joiden aiheena oli maanviljely ja maanviljelyn kemialliset perusteet. Hän tutki kemian soveltamista metallien sekä  salpietarin ja potaskan valmistamiseen. Gaddilla oli oma koepuutarhan ”Linnanlehdossa” Linnankadun varrella.

Ennen professoriksi tuloa hän keräsi 1753-55 kasveja rannikolta ja saaristosta keräilyn kohteena olivat värikasvit ja lääkeyrtit.  Tämän lisäksi hän viljeli siperialaisia kasveja kuten rapsia. Gadd  teki parikymmentä vuotta erilaisia viljelykokeita ja parin kymmenen vuoden aikana hän kokeili noin 600 kasvin selviytymismahdollisuuksia täkäläisissä ilmasto-oloissa. Kokeiltavina kasveina olivat mm. silkkiäispuut.

Gadd oli nykytermeillä kerrottuna myös aluekehittäjä. Hän edusti uutta luonnontieteellisesti suuntautunutta aikakautta. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä ovat omat havainnot ja tarkastelun kohteena ovat ihmiset, luonto ja luonnon rikkaudet. Ajan tavan mukaan hän käsittelee asioita, joista on hyötyä. Tämän lisäksi hän hakee ilmiöiden selityksiä myös kirjallisuudesta.

 Muista kiinnostuksen aiheista on syytä mainita saaristolintututkimukset – miten hyödyntää tehokkaammin ja samalla myös suojella vesilintukantoja. Eräässä kirjoituksessaan hän ottaa kantaa lappalaisten alkuperään. Hän puolustaa ruotsinkieltä tieteellisenä kielenä ranskankielen asemasta.

 Pietari Gadd on monipuolinen – suuntautunut kuten 1700-luvulla oli tapana hyötyoppiin, taloudellisen hyödyn korostamiseen. Samalla hän kuitenkin piti kiinni tieteellisistä lähestymistavoista eikä myynyt sieluaan ajan virtauksille. Ehkä siksi hän kuoli aikakalaistensa, tutkijakolleegojensa unohtamana.

 Elämme postmodernia yksilollisen edun ja taloudellisen hyödyn aikakautta. Uskomukset  ja yksittäistapaukset ohjaavat päätöksentekoa aina eduskuntaa myöten. Taito ymmärtää tiedettä ja tieteellisiä tutkimuksia ei ole kovin vahva. Tiedetilaa tarvitaan lisäämään ymmärrystä tieteestä tekemällä ja lukemalla - vaikkapa ennakkoluulottomasti Gaddin hengessä.

Tämän kirjoituksen Pietari (Pehr) Adrian Gaddia koskevat asiatiedot ovat seuraavista lähteistä:

Niemelä, J. 1998. Vain hyödynkö tähden? Valistuksen ajan hyötyajattelun, luonnontieteen ja talouspolitiikan suhde Pehr Adrian Gaddin elämäntyön kautta tarkasteltuna.  Suomen historiallinen seura: Historiallisia tutkimuksia 199.

Suolahti, J. 1957. Häme ruotsinvallan ajan oppineessa kirjallisuudessa. Teoksessa Hämeenmaa 9. Karisto: Hämeen heimoliiton julkaisuja 19.